Mikä ihme WordPress oikeasti on?

Avoimeen lähdekoodiin WordPress on ylivoimaisesti maailman suosituin CMS -järjestelmä (Content Management System). Yli 40% maailman kaikista verkkosivustoista käyttää tätä (lähde: w3techs.com) ja lukema on vain kasvanut vuosi vuodelta. Olen kuitenkin huomannut, että monella on hyvin väärä tai epäselvä käsitys mitä WordPress oikeasti tarkoittaa ja mikä vaikutus sillä on esimerkiksi yrittäjän toiminnalle. Hyvin tyypillisiä asenteita WordPressiä kohtaan voivat olla vaikeakäyttöisyys, hitaus tai rajalliset mahdollisuudet tehdä muokkauksia. Todellisuudessa vastaus kysymykseen "Mikä ihme WordPress oikeasti on?", ei ole sen vaikeampi kuin, että WordPress on julkaisujärjestelmä ja ei vielä yksinään kerro yhtään mitään. Koska tämä ei tietenkään auttanut sinua ollenkaan, niin avaan hieman mitä tällä tarkoitan.

WordPress.com vai WordPress.org?

Heti ensimmäisenä pitää tehdä selväksi ero WordPress.com ja WordPress.org välillä. Näistä ensimmäinen (WordPress.com) on palveluntarjoaja, joka on rakentanut oman ns. managed-hosting palvelun WordPressin päälle. He tarjoavat täysin ylläpidettyä ratkaisua käyttäjän verkkosivustolle WordPressin käyttäjille tutulla käyttöliittymällä. Ominaisuuksia sekä ympäristöä on rajattu maksumuurien taakse ja ympäristöä on muokattu palveluntarjoajan parhaaksi kokemalla tavalla. Monesti he jotka vasta tutustuvat WordPressin käyttöön sekoittavat nämä kaksi palvelua keskenään ja en ihmettele yhtään miksi näin käy. WordPress.com on brändännyt itsensä hyvin tehokkaasti ja ulkopuolelta katsottuna ero on pieni. Kyseessä ei kuitenkaan ole se WordPress mistä yleensä puhutaan. WordPress on ilmainen, avoimeen lähdekoodiin perustuva julkaisujärjestelmä, jonka voi asentaa itse haluamalleen palvelimelle. Myös kooditasolle pääsee tekemään muokkauksia vaikka teeman suora muokkaus ei olekkaan suotavaa.

Koska WordPress on 100% ilmainen, niin suosittelen lähes poikkeuksetta hankkimaan Webhotellin (tai vastaavan) ja asentamaan WordPressin tänne. Itse asennetulla WordPressillä:

  1. Omistat kaiken datan minkä lataat palvelimelle
  2. Käytössäsi on automaattisesti kaikki WordPressin ominaisuudet
  3. Et ole palveluntarjoajan omien keinotekoisten rajoitusten varassa
  4. Pystyt tarvittaessa siirtämään sivuston sellaisenaan mille palvelimelle tahansa

Haittapuolina on vain lisäosien, teemojen ja WordPressin tietoturvapäivitysten asentaminen, mutta nykyisten työkalujen tarjoamalla automatiikalla, päivitykset käyvät sen verran helposti, että varsinaisesta rasituksesta ei voi puhua. Myös varmuuskopiot on mahdollista automatisoida, jolloin sivuja joutuu päivittämään ehkä kerran muutamassa kuukaudessa. Päivitykset hoituvat napin painalluksella muiden ylläpitävien toimien joukossa.

WordPress on se millaiseksi sen rakennat

Se miksi WordPress ei vielä itsessään kerro sivustosta yhtään mitään johtuu siitä, että tämä on hyvin muokattava ja avoin alusta. WordPress kannattaa ajatella hallintakerroksena, jonka kautta lisätään sivulle sisältöä. Pohjalla on verkkosivukehittäjille tuttuja kieliä kuten React, PHP, JavaScript, HTML ja CSS, ja kaikkia näitä voi käyttää sivuston ja siihen liittyvien osien rakentamiseen. WordPress mahdollistaa parhaimmillaan äärimmäisen helpon ylläpidettävyyden ja sen, että sivun päivitys ei vaadi koodaria.

WordPress elää lisäosien ja kolmannen osapuolen kehittämien teemojen avulla. Kehittäjät monesti myös muokkaavat ympäristöä parhaaksi kokemallaan tavalla, mikä aiheuttaa juurikin sen, että eri sivuja ylläpidetään eri tavoin . Jokainen sivueditori on jollain tavalla erilainen ja vaativat käyttäjältään erilaista osaamista.

Valtaosa valtaosa sivuista rakennetaan edelleen rakentimien kuten Elementor tai Divi avulla ja mukana on nykyisin myös WordPressin oma Gutenberg editori. 5.0 versiosta lähtien saatavilla ollut Gutenberg on kehittynyt vuosien varrella paljon ja kerännyt kasvavissa määrin kehittäjien suosiota. Tuoreimmasta versiosta 5.9 saataville tulleet block -teemat tulevat varmasti viemään markkinaosuutta raskailta rakentimilta.

WordPressin vahvuus on avoimuus

Koska WordPress on avoin järjestelmä, tämän kanssa ei käytännössä ole mitään rajoituksia mitä sillä pystyy ja ei pysty tekemään. Tämä erottaa WordPressin monesta muusta työkalusta ja sallii sivustojen monipuolisen kehityksen. Avoimuus yhdistettynä yksinkertaiseen ja nopeakäyttöiseen käyttöliittymään onkin juuri niitä syitä miksi lähtökohtaisesti suosin tämän käyttöä. Koodarina pääsen toteuttamaan haluamani asiat kooditasolle ja pystyn samalla tarjoamaan omille asiakkaille näppärän hallintaliittymän.

Miksi suosin nykyisin Gutenbergia?

Kun aloitin verkkosivujen tekemisen suosin kovasti Elementoria. Tämä oli mahtava työkalu, jolla pääsi helposti alkuun ja opin paljon WordPressistä ja sivustojen tekemisestä. Kasvoin kuitenkin aika nopeasti tästä pois ja Elementor alkoi turhauttamaan omine rajoituksineen ja hitauden vuoksi. Törmäsin tämän jälkeen Oxygen Builder -nimiseen sivuston rakentimeen, joka lupasi taklata Elementorista syntyneet ongelmat. Oxygen teki juuri tämän, mutta ei mennyt kauaakaan kun siitä syntyneet rajoitukset tai kummallisuudet alkoivat häiritä.

Nälkä kasvoi syödessä ja rupesin markkinan vaatimusten takia tutustumaan oman WordPress teeman koodaamiseen. Aika nopeasti kävi selväksi, että WordPress ja Gutenberg ovat miltein synonyymejä keskenään ja WordPressin kehittäjien tavoite on luoda oma täysiverinen full-page editori. Se mikä kuitenkin herätti oman mielenkiinnon oli se, että Gutenberg on rakennettu Reactin päälle ja tämän kautta pystyy tekemään omia Gutenberg -palikoita. Pienestä sivuprojektista laajeni mittava starter -teeman sekä palikoiden kehitysprojekti kun huomasin kuinka toimivasta järjestelmästä olikaan kyse.

Gutenberg on oma suosikki käytännössä seuraavista syistä:

1) Gutenberg on nopea

Gutenberg on selvästi kevyempi ja nopeampi kuin vastaavat rakentimet. Editori, jolla kirjoitan tätä kirjoitusta kuluttaa kirjaimellisesti 5kertaa vähemmän muistia kuin esimerkiksi Elementor. Koska jokainen yksityiskohta on tekijän hallinnassa, sivuston nopeuden saa optimoitua äärimmäisyyksiin. Käytännössä yhdistettynä tehokkaaseen välimuistiin, suorituskyky on samalla tasolla mitä se olisi puhtaan HTML -sivun kanssa. Niille, jotka eivät ole niin teknisiä, HTML -sivu on verkkosivu keveimmässä mahdollisessa muodossa.

2) Gutenberg on helppokäyttöinen

Käyttäjälle on mahdollista rakentaa käyttöliittymä, joka on niin karsittu ja yksinkertainen, että uuden sisällön lisääminen ja muokkaaminen on äärimmäisen helppoa. Monen editorin ongelma on se, että kun käyttäjille yritetään antaa mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet muokata sivua, hallinta on nopeasti hyvin monimutkaista ja vaatii opettelua. Rajaamalla vaihtoehtoja, hallinta on yksinkertaisempaa ja on selvästi pienempi riski, että esimerkiksi leiska rikkoutuu.

3) Gutenberg on äärimmäisen muokattava

Ensimmäistä kertaa voin oikeasti todeta, että pystyn toteuttamaan hyvinkin laajan kirjon eri designeja ilman, että joutuu tekemään ns. purkkaratkaisuja. Koska tekemisessä yhdistyy vahvasti oma koodi ja editorin tuoma joustavuus, sivustoista saadaan tehtyä älykkäästi ylläpidettäviä ja ulkoasun saa myös muokattua suunnittelijan toiveiden mukaisesti. Uudelleen käytettävyys mahdollistaa toistuvien elementtien uudelleenkäytön.

Entä muut sivustotyökalut?

Maailmalta löytyy hyvin paljon erilaisia sivueditoreja ja moni näistä toimii omassa käyttötarkoituksessa äärimmäisen hyvin. Moni helppokäyttöiseksi väitetty editori tuo kuitenkin mukanaan monesti rajoitteita, joista en henkilökohtaisesti tykkää ollenkaan. Tämän vuoksi suosin WordPressiä tämän avoimuuden ja joustavuuden takia. Vaikka käsittelen WordPressiä hyvinkin puolueellisesti täytyy muistaa, että laadulla on useita mittareita ja lopputulos on aina tekijä käsissä. Jos sinun henkilökohtainen workflow toimii työkalujesi kanssa, tätä on turha vaihtaa.

Toivon, että tämä kirjoitus lievitti ainakin jonkin verran mahdollista kammoa WordPressiä kohtaan ja mahdollisesti antoi jopa ajatuksia miten toteutat seuraavat yrityksesi verkkosivut.

Jaa kirjoitus